Ammattitaitoon kuuluu työkyvystä huolehtiminen

Ammattitaito on osaamista, jota työn tekeminen vaatii. Työssä tarvittavat tiedot ja taidot ovat tekemisen perusta, mutta onnistuminen työssä edellyttää sekä työelämätaitoja että omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taitoja. Työkyky- ja hyvinvointitaitojen hiomisen tukena opinnoissa on Ammattiosaajan työkykypassi, jolla motivoidaan ammattiin opiskelevia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kun opiskelija voi hyvin ja on työkykyinen, niin arki ja opinnot sekä siirtyminen työelämään ja työelämässä toimiminen sujuvat. Tasa-arvoisen ja laadukkaan mahdollisuuden tarjoaminen hyvinvointitaitojen oppimiseen hyödyttää niin opiskelijaa, oppilaitosta kuin työelämääkin.

Työnantajia ja työelämäjärjestöjä tarvitaan mukaan yhteistyöhön tukemaan opiskelijoiden työkykyisyyttä ja hyvinvointia. Jos halutaan, että opiskelijat ovat kiinnostuneita työkyvystään ja hyvinvoinnistaan, niin paras porkkana, etenkin nuorille on, että työnantaja osoittaa kiinnostusta ja arvostusta työkyvystä huolehtimiseen, muistuttaa SAKU ry:n toiminnanjohtaja Saija Sippola.

Jaksamisen edistämisessä riittää jumppaamista

Ammattiin opiskelevien terveyskäyttäytyminen ja työssäjaksaminen herättävät huolta. Kouluterveyskyselyistä on käynyt ilmi, että ammattiin opiskelevien terveystottumuksissa on petrattavaa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin uhkakuvina tutkimuksissa näkyvät muun muassa liian vähäinen liikunta, heikot ravintotottumukset, ylipainoisuus ja levon määrä.

Ammattiopinnoissa tavoitteena on edistää myös opiskelijoiden työkykyä ja hyvinvointia. Entinen Ammattiopisto Lappian opettaja, Opetushallituksen johtava asiantuntija Pekka Tiitinen kertoo, että työkyvyssä ja jaksamisessa riittää petrattavaa.

Omaan jaksamiseen liittyvissä työkaluissa riittää jumppaamista. Opiskelijoista 70–80 % kaipaa tavalla tai toisella preppaamista jaksamisensa tarkasteluun. Opiskelijoiden elämäntilanteet ja taustatekijät ovat hyvin erilaisia. Ikäskaala on myös laaja, kun melkein puolet opiskelijoista on aikuisopiskelijoita.

Työkykypassi motivoi hyvinvoinnista huolehtimiseen

Työkykypassi on ammatilliseen koulutukseen suunniteltu työväline, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijan tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista opintojen aikana ja työelämään siirryttäessä. Opiskelijoiden motivoinnissa työelämässä oppimisen jaksoilla on merkittävä rooli.

-Olisi tärkeää, että opiskelijat saisivat muilta työntekijöiltä viestiä, että työtehtävien osaamisen lisäksi työhyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä tärkeää. Kuulla kokemuksesta, mitä on viisikymppisenä hoksannut ammatin kuormittavuudesta. Nostaa asioita opiskelijoita tsemppaavalla tavalla esille, kannustaa Pekka Tiitinen opiskelijoiden ohjaukseen työpaikoilla.

– Monista isoista yrityksistä on tullut viestiä, että työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimiseen on pakko panna paukkuja. Olkaa yhteistyöhön sitoutuneita, niin saatte koulutuksesta opiskelijoita, jotka jaksavat työssään paremmin.

Maarit Kiviholma

Kuva: Savon ammattiopisto

-Työelämävalmiudet ovat nuorilla heikentyneet ja perusasioiden sisäistämiseen tarvitaan tukea. Perusasioissa lähdetään liikkeelle esimerkiksi siitä, milloin tullaan töihin tai miten jatkuva puhelimella olo tai viestittely työaikana ei kuulu työnkuvaan.

Kuva: Mari Mansikkamäki / Visual Friday Oy

Sanni Leppänen teki valmisteluja lounaalle Saskyn opetusravintola Wareliuksessa.

Kuvat: Sari Mantila-Savolainen

Työkykypassi kertoo hyvinvoinnista huolehtimisesta

Savon ammattiopiston opettaja Maarit Kiviholma muistuttaa, että nuorilla on pitkän pitkä työura edessään. Työkykypassi voi toimia työelämän ja oppilaitoksen yhteisenä viestinä työkyvystä huolehtimisen merkityksestä.

-Työkykyisyys on yhteinen tavoite, jotta nuoret jaksaisivat ja sitoutuisivat pitkän työuraan. Työkykypassi voisi monella alalla olla työnhaussa valtakirja, joka kertoo työnhakijan kiinnostuksesta omasta työkyvystä huolehtimiseen.

Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Ammattiosaajan työkykypassi, joka on osoitus kiinnostuksesta ja tahtotilasta työkyvystä sekä työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Opintojen päämääränä on lisätä opiskelijan tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista opiskelujen aikana ja työelämään siirryttäessä.

Työkykypassin tavoitteena on, että tuleva ammattilainen ymmärtää työkyvystä huolehtimisen olevan osa ammattitaitoa ja jaksaa töissä paremmin. Osaamista hankitaan ammatin työkykyvalmiuksissa, terveysosaamisessa, liikunnassa, harrastuneisuudessa ja yhteistyötaidoissa. Taitoja opitaan useissa tutkinnon osissa, työpaikoilla sekä itseopiskeluna.

SAKU ry vastaa Ammattiosaajan työkykypassin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä auttaa koulutuksen järjestäjiä sen käyttöönotossa.

Ammattitaitoon kuuluu työkyvystä huolehtiminen

Ammattitaitoon kuuluu työkyvystä huolehtiminen

Ammattitaito on osaamista, jota työn tekeminen vaatii. Työssä tarvittavat tiedot ja taidot ovat tekemisen perusta, mutta onnistuminen työssä edellyttää myös työelämätaitoja ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen taitoja. Työkyky-ja hyvinvointitaitojen hiomisen tueksi on opiskelijoille suunniteltu Ammattiosaajan työkykypassi, jolla motivoidaan ammattiin opiskelevia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Ravintola-alan ammattilainen ja ammattiin opiskelevien edunvalvonnasta vastaavan Sakki ry:n entinen puheenjohtaja Jutta Vihonen muistuttaa työelämätaitojen ja uuden työntekijän perehdyttämisen tärkeydestä.

Kuva: Miia Uskalinmäki

– Olisi tärkeää, että opiskelijat saisivat muilta työntekijöiltä viestiä, että työtehtävien osaamisen lisäksi työhyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä tärkeää. Kuulla kokemuksesta, mitä on viisikymppisenä hoksannut ammatin kuormittavuudesta. Nostaa asioita esille opiskelijoita tsemppaavalla tavalla, kannustaa Pekka Tiitinen opiskelijoiden ohjaukseen työpaikoilla.

– Monista isoista yrityksistä on tullut viestiä, että työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimiseen on pakko panna paukkuja. Olkaa yhteistyöhön sitoutuneita, niin saatte koulutuksesta opiskelijoita, jotka jaksavat työssään paremmin.

Mielen hyvinvointia tulee tukea

Ravintola-alalla monipuolisesti työskennellyt ja SAKKI ry:n puheenjohtajana toiminut Jutta Vihonen kantaa huolta etenkin opiskelijoiden jaksamisesta, johon korona-aika lisäsi kuormitusta entisestään. Opiskelijoiden huoli omasta tulevaisuudesta on kasvanut.

– Kaikista suurimmat ongelmat ovat mielenterveydessä, siinä miten opiskelijat jaksavat kannatella omaa olemistaan. Myös yksinäisyys kasvoi koronapandemian aikana. Opiskelijoiden terveydenhuollon jonot ovat pitkiä, eikä lupaus päästä esimerkiksi kuraattorin tai psykologin puheille seitsemän päivän kuluessa toteudu tällä hetkellä.

Jotta työelämään siirtyminen onnistuisi sujuvasti, sekä työnantajan että työntekijän panostaminen työelämätaitoihin on tärkeää. Työntekijän aloittaessa tulee aina muistaa, että kyseessä on uusi työntekijä. Perehdyttäminen tehtäviin on tärkeää, jotta työntekijällä on mahdollisuuksia menestyä tehtävässään.

– Omista elämän peruspilareista kannattaa huolehtia, ettei pala työssä loppuun. Pilareihin kuuluu koti, jossa on hyvä olla. Työstä palautumiselle ja levolle tulee ottaa aikaa. Jos jaksamisessa tulee ongelmia, niin ajoissa kannattaa ottaa yhteyttä esihenkilöön tai työterveyshuoltoon ja keskustella asioista, rohkaisee Vihonen tarvittaessa avun hakemiseen.

Sanni Leppänen teki valmisteluja lounaalle Saskyn opetusravintola Wareliuksessa.

Kuvat: Sari Mantila-Savolainen

– Ryhmät on onneksi hienosti kiinnihitsautuneita, eikä yksin jätetä ketään, Hanna Niemi kiittelee.

Ammattiosaajan työkykypassin avulla opiskelija ja työnhakija voi osoittaa aktiivisuuttaan työkykyyn ja -hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri-ja urheiluliitto, SAKU ry vastaa Ammattiosaajan työkykypassin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä auttaa koulutuksen järjestäjiä sen käyttöönotossa.

– Kutsumme kaikkia työnantajia ja työelämäjärjestöjä mukaan yhteistyöhön tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia. Tulevan työnantajan osoittama kiinnostus opiskelijan työkykyisyyteen ja hyvinvointitaitoihin on paras porkkana erityisesti nuorille omasta työkyvystä huolehtimiseen. Kannusta opiskelijaa siis työkykypassin suorittamiseen ja hyödynnä työkykypassia rekrytoinnin työkaluna, toivoo SAKU ry:n toiminnanjohtaja Saija Sippola.

Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Ammattiosaajan työkykypassi, joka on osoitus kiinnostuksesta ja tahtotilasta työkyvystä sekä työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Opintojen päämääränä on lisätä opiskelijan tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista opiskelujen aikana ja työelämään siirryttäessä.

Työkykypassin tavoitteena on, että tuleva ammattilainen ymmärtää työkyvystä huolehtimisen olevan osa ammattitaitoa ja jaksaa töissä paremmin. Osaamista hankitaan
ammatin työkykyvalmiuksissa, terveysosaamisessa, liikunnassa, harrastuneisuudessa ja yhteistyötaidoissa. Taitoja opitaan useissa tutkinnon osissa, työpaikoilla sekä
itseopiskeluna.

SAKU ry vastaa Ammattiosaajan työkykypassin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä auttaa koulutuksen järjestäjiä sen käyttöönotossa.

Ammattitaitoon kuuluu työkyvystä huolehtiminen

Ammattitaitoon kuuluu työkyvystä huolehtiminen

Työkyky- ja hyvinvointitaitojen hiomisen tukena opinnoissa on Ammattiosaajan työkykypassi, jolla motivoidaan ammattiin opiskelevia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kun opiskelija voi hyvin ja on työkykyinen, arki ja opinnot sekä siirtyminen työelämään ja työelämässä toimiminen sujuvat. Tasa-arvoisen ja laadukkaan mahdollisuuden tarjoaminen hyvinvointitaitojen oppimiseen hyödyttää niin opiskelijaa, oppilaitosta kuin työelämääkin.

– Työnantajia ja työmarkkinajärjestöjä tarvitaan mukaan yhteistyöhön tukemaan opiskelijoiden työkykyisyyttä ja hyvinvointia. Jos halutaan, että opiskelijat ovat kiinnostuneita työkyvystään ja hyvinvoinnistaan, niin paras porkkana, etenkin nuorille on, että työnantaja osoittaa kiinnostusta ja arvostusta työkyvystä huolehtimiseen, SAKU ry:n toiminnanjohtaja Saija Sippola.

Jaksamisen edistämisessä riittää jumppaamista

Ammattiin opiskelevien terveyskäyttäytyminen ja työssäjaksaminen herättävät huolta. Kouluterveyskyselyistä on käynyt ilmi, että ammattiin opiskelevien terveystottumuksissa on petrattavaa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin uhkakuvina tutkimuksissa näkyvät muun muassa liian vähäinen liikunta, heikot ravintotottumukset, ylipainoisuus ja levon määrä.

Ammattiopinnoissa tavoitteena on edistää myös opiskelijoiden työkykyä ja hyvinvointia. Opetushallituksen johtava asiantuntija, aiemmin Ammattiopisto Lappian opettajana toiminut Pekka Tiitinen kertoo, että mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen tarjotaan esimerkiksi Lappiassa jokaiselle opiskelijalle.

– Omaan jaksamiseen liittyvissä työkaluissa riittää jumppaamista. Opiskelijoista 70–80 prosenttia kaipaa tavalla tai toisella preppaamista jaksamisensa tarkasteluun. Opiskelijoiden elämäntilanteet ja taustatekijät ovat hyvin erilaisia. Ikäskaala on myös laaja, kun melkein puolet opiskelijoista on aikuisopiskelijoita.

Työkykypassi motivoi hyvinvoinnista huolehtimiseen

Työkykypassi on ammatilliseen koulutukseen suunniteltu työväline, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijan tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista opintojen aikana ja työelämään siirryttäessä. Opiskelijoiden motivoinnissa työelämässä oppimisen jaksoilla on merkittävä rooli.

– Olisi tärkeää, että opiskelijat saisivat muilta työntekijöiltä viestiä, että työtehtävien osaamisen lisäksi työhyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä tärkeää. Kuulla kokemuksesta, mitä on viisikymppisenä hoksannut ammatin kuormittavuudesta. Nostaa asioita opiskelijoita tsemppaavalla tavalla esille, Pekka Tiitinen kannustaa opiskelijoiden ohjaukseen työpaikoilla.

– Monista isoista yrityksistä on tullut viestiä, että työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimiseen on pakko panna paukkuja. Olkaa yhteistyöhön sitoutuneita, niin saatte koulutuksesta opiskelijoita, jotka jaksavat työssään paremmin.

Maarit Kiviholma

Kuva: Savon ammattiopisto

Lähihoitajan työtehtävät kuormittavat sekä fyysisesti että psyykkisesti. Työssä jaksamiseen vaikuttavat esimerkiksi työn palkitsevuus ja merkityksellisyys, työyhteisön yhteenhitsautuneisuus sekä hoitotyön apuvälineet.

– Apuvälineiden käytössä on menty vuosien varrella eteenpäin. Enää apuvälineet eivät ole työpaikan nurkissa niin pölyttymässä. Hoitotyössä oman kehon ergonominen käyttö sekä apuvälineet tukevat fyysistä työssäjaksamista. Ikääntyneiden kanssa työ on asiakasta aktivoivaa hänen omat voimavaransa huomioiden. Kun ihmisten kanssa toimitaan, niin siinä edellytetään myös asiakkaan kuulemisessa herkkyyttä.

Hyvä perehdytys helpottaa työelämään siirtymistä

Käpyrinteen tehostetun palveluasumisen yksikössä Varkaudessa hoivatyötä tehdään kolmessa vuorossa. Lähihoitajat kuuluvat moniammatilliseen työyhteisöön vastuualueinaan asukkaiden hoito- ja hoivatyön suunnittelu, toteutus ja arviointi, lääkehoito sekä yhteistyö omaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Työ on fyysisesti niin kuormittavaa, että alalle aikovalla täytyy olla tuki- ja liikuntaelimistöjutut kunnossa.

Psyykkisellä puolella omien tukiverkkojen tulee myös olla kunnossa. Apua laajempiin jaksamisen ongelmiin apua täytyy saada tarvittaessa muualta, niillä ei voi kuormittaa työyhteisöä, esimies Minna Valo kuvaa.

Työyhteisössä paikan löytämiseen on perehdyttämisellä iso merkitys. Työyhteisöä tulee valmistella uuden työntekijän saapumiseen ja hyväksyä se, ettei uusi työntekijä voi olla heti valmis ja kokenut tehtäviä tehdessään. Tärkeää on antaa tehtävien opetteluun aikaa ja hyväksyä työntekijöiden erilaisuus.

– Nuoret ottavat mielellään ilta- ja yövuoroja, mutta oppia pitää kerätä myös aamuvuorosta, jotta esimerkiksi pesuasiat ja kirjalliset hommat onnistuvat. Huomaa, että nuoret valikoivat vuoroja aktiivisemmin ja moni arvostaa vapaa-aikaa enemmän kuin työtä.

Perushoitoa ja luovaa, kodinomaista tekemistä

Minna Valo korostaa työpaikan sääntöjen noudattamisen tärkeyttä. Kannattaa myös sanoa rehellisesti, jos työ tuntuu liian raskaalta ja huomaa, ettei ala olekaan oma juttu.

– Kaikkiin ei voi yleistää, mutta kulttuuri on muuttunut, eikä työtä tunnuta niin arvostettavan. Puhelimen pläräämiseen tulisi jo koulussa kiinnittää huomiota, ettei oltaisi siitä koko ajan niin riippuvaisia. On ollut sitäkin, että työharjoittelussa on selattu puhelinta samaan aikaan, kun on syötetty potilasta. Toisaalta taas alaa vaihtavilla motivaatio on niin kohdillaan kuin olla voi. Huomaa, että alaa vaihdetaan harkiten. Hoivatyö ikääntyneiden yksikössä tarjoaa tekijöilleen erilaisia kokemuksia ja katsantokantoja, kun asukkailla on pitkä elämä takanaan. Vaikka hoitoon kuuluvat vääjäämättä rutiinit, ei kaavamaisuuteen tarvitse kangistua. Luovuudellekin on työssä tilaa.

– Millainen on muistisairaan maailma? Sitä ei missään muualla maailmassa näe ja pääse ymmärtämään, mitä taustoja muistisairaan toimintaan on. Aiemmin on puhuttu kasettihoitajista, jotka näkivät hoidon pelkästään pesun, lääkkeiden ja ruokailun toistona. Tärkeää on kuitenkin kuulla asiakkaan toiveita ja perehtyä siihen, mitä muistisairas on tehnyt aiemmin. Työssä jaksaa paremmin, kun ymmärtää taustoja.

– Kannustamme asukkaiden kohtaamisessa luovuuteen. Jos taitoa löytyy esimerkiksi soittamisessa, kampauksien teossa tai kokkauksessa, niin otetaan ne käyttöön. Kuukausittain meillä eri osastot järjestävät vuorollaan toiminnallisia Käpyklubeja asukkaille eri teemoilla. Meillä on esimerkiksi järjestetty vapputanssit, kokoonnuttu leivontahetkiin ja laitettu puutarhaa. Asiakkaalle on iso merkitys, että päiviin kuuluu muutakin kuin perushoitoa.

Asiakkaan kohtaamisessa kiireet tulee unohtaa

Lähihoitajan työ muodostuu ihmisten kohtaamisesta sekä erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa avustamisesta ja tukemisesta. Työpaikat ja tehtävät ovat moninaisia, kun työpaikaksi voi valikoitua esimerkiksi päiväkoti, hoivayksikkö, kotihoito, terveyskeskus tai mielenterveys- ja päihdetyön yksikkö. Alalle Savon ammattiopistosta valmistunut Arja Suomalainen erikoistui ikääntyvien osa-alueeseen. Työssäoppimisen jaksolle paikka löytyi Suomalaiselle Käpyrinteen tehostetun palveluasumisen yksiköstä, jossa työt jatkuivat myös valmistumisen jälkeen.

– Tehtäviin kuului oikeasti ikääntyneiden arkipäivän toimintojen etenemisen tukemista. Aamupalan, pesujen ja ruokailujen yhteydessä samalla seurustellaan. Kuntouttavaan hoitotyöhön on panostettu, ja asiakkaita aktivoidaan liikkumiseen ja käydään heidän kanssaan ulkona. Koko työaika toimitaan samojen asiakkaiden kanssa, joten siinä tutustuu sekä asiakkaisiin että omaisiin.

– Olen toiminut aiemmin fysioterapeuttina, joten siitä liikunta ja terveys ovat tuttuja. Lähihoitajaksi kannustivat työllistymismahdollisuudet sekä ikäihmisten kanssa työskentely. Ikääntyvien hoidossa tarvitaan käsiä, ja heidän kanssaan toimiminen on sydäntäni lähellä.

Haasteita työhön tuo tehtävien fyysisyys, kun osa asiakkaista on hyvinkin huonokuntoisia. Kiireenkään keskellä asiakasta arvostavasta kohtaamisesta ei voi tinkiä.

– Ergonomiset työasennot, säädettävät vuoteet ja siirtymisten apuvälineet auttavat työn fyysisissä haasteissa. Koulutuksessa niiden käyttöä on harjoiteltu hyvin. Asiakkailla voi olla myös muistisairautta, mikä vaikeuttaa kanssakäymistä. Välillä on työntekijävajetta, eikä sijaisia heti saada. Kuitenkin asiakkaan kohtaamisessa pitäisi unohtaa kiireet. Asiakkaalle hoitotyö ja arjen asioissa tukeminen ovat laatuaikaa, muistuttaa Suomalainen.

Työkykyisyys on yhteinen tavoite

Savon ammattiopistossa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa Ammattiosaajan työkykypassi. Arja Suomalainen otti passin käyttöön uteliaana siitä, mitä työkykypassi pitää sisällään.

– Fysioterapeuttina liikuntaan ja terveyteen liittyvät asiat olivat itselleni tuttuja. Passia suorittaessa kiinnitin huomiota kulttuuriin ja muuhun vapaa-aikaan. Levon ja palautumisen tärkeys ja mielekkyys korostuivat itselleni työkykypassia tehdessäni.

– Työkykypassissa on etenkin nuorille tarpeellisia osa-alueita. Tärkeätä on, että nuoret havahtuisivat pohtimaan omaan työssä jaksamiseensa vaikuttavia tekijöitä, jotta jaksaisivat olla tulevaisuudessa työelämässä.

Maarit Kiviholma muistuttaa, että nuorilla on pitkän pitkä työura edessään. Työkykypassi voi toimia työelämän ja oppilaitoksen yhteisenä viestinä työkyvystä huolehtimisen merkityksestä.

– Työkykyisyys on yhteinen tavoite, jotta nuoret jaksaisivat ja sitoutuisivat pitkän työuraan. Työkykypassi voisi monella alalla olla työnhaussa valtakirja, joka kertoo työnhakijan kiinnostuksesta omasta työkyvystä huolehtimiseen.

Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Ammattiosaajan työkykypassi, joka on osoitus kiinnostuksesta ja tahtotilasta työkyvystä sekä työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Opintojen päämääränä on lisätä opiskelijan tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista opiskelujen aikana ja työelämään siirryttäessä.

Työkykypassin tavoitteena on, että tuleva ammattilainen ymmärtää työkyvystä huolehtimisen olevan osa ammattitaitoa ja jaksaa töissä paremmin. Osaamista hankitaan
ammatin työkykyvalmiuksissa, terveysosaamisessa, liikunnassa, harrastuneisuudessa ja yhteistyötaidoissa. Taitoja opitaan useissa tutkinnon osissa, työpaikoilla sekä
itseopiskeluna.

SAKU ry vastaa Ammattiosaajan työkykypassin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä auttaa koulutuksen järjestäjiä sen käyttöönotossa.

Ammattitaitoon kuuluu työkyvystä huolehtiminen

Ammattitaitoon kuuluu työkyvystä huolehtiminen

Ammattiin opiskelevien terveyskäyttäytyminen ja työssäjaksaminen ovat pitkään herättäneet huolta. Kouluterveyskyselyistä on käynyt ilmi, että ammattiin opiskelevien terveystottumuksissa on petrattavaa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin uhkakuvina tutkimuksissa näkyvät muun muassa liian vähäinen liikunta, heikot ravintotottumukset, ylipainoisuus ja levon määrä.

Ammattiopintoihin kuuluu myös työkyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Opetushallituksen johtava asiantuntija, aiemmin Ammattiopisto Lappian opettajana toiminut Pekka Tiitinen kertoo, että mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen tarjotaan esimerkiksi Lappiassa jokaiselle opiskelijalle.

– Omaan jaksamiseen liittyvissä työkaluissa riittää jumppaamista. Opiskelijoista 70–80 % kaipaa tavalla tai toisella preppaamista jaksamisensa tarkasteluun. Opiskelijoiden elämäntilanteet ja taustatekijät ovat hyvin erilaisia. Ikäskaala on myös laaja, kun melkein puolet opiskelijoista on aikuisopiskelijoita.

Työkykypassi motivoi hyvinvoinnista huolehtimiseen

Ammattiosaajan työkykypassi on ammatilliseen koulutukseen suunniteltu työväline, jonka tavoitteena on lisätä opiskelijan tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista opintojen aikana ja työelämään siirryttäessä. Opiskelijoiden motivoinnissa työelämässä oppimisen jaksoilla on merkittävä rooli.

– Olisi tärkeää, että opiskelijat saisivat muilta työntekijöiltä viestiä, että työtehtävien osaamisen lisäksi työhyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä tärkeää. Kuulla kokemuksesta, mitä on viisikymppisenä hoksannut ammatin kuormittavuudesta. Nostaa asioita esille opiskelijoita tsemppaavalla tavalla, kannustaa Pekka Tiitinen opiskelijoiden ohjaukseen työpaikoilla.

– Monista isoista yrityksistä on tullut viestiä, että työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimiseen on pakko panna paukkuja. Olkaa yhteistyöhön sitoutuneita, niin saatte koulutuksesta opiskelijoita, jotka jaksavat työssään paremmin.

Kuva: Mari Mansikkamäki / Visual Friday Oy

Työkykypassi kertoo työnhakijan motivaatiosta

Savon ammattiopistossa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa Ammattiosaajan työkykypassi, jolla työnhakija voi osoittaa työnantajalle aktiivisuuttaan työkykyyn ja -hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

– Opettaja laittoi minulle viestiä, että työkykypassi pitäisi tutkinnon aikana suorittaa. Aiheina käsiteltiin esimerkiksi, miten pitää syödä, että pysyy virkeänä tai että ihmisellä pitää olla jaksamista lisääviä harrastuksia. Sisällöistä on varmasti hyötyä etenkin sellaisille, jotka eivät niin paljon urheile tai katso syömisiään, arvioi Mika Pitkänen.

– Työkykyyn ja jaksamiseen ei ennen ole taidettu kiinnittää niin paljon huomiota. Nykypäivänä sitä pidetään tärkeämpänä. Etenkin jos ei liiku vapaa-ajalla, niin näitä asioita olisi hyvä saada ajoissa miettimään.

Työnantajalle työkykypassi kertoo, että näitä asioita on opinnoissa käyty läpi. Onhan se hyvä, ettei työnantajan tarvitse aina muistuttaa, miten työssä esimerkiksi selkää kannattaa säästää.

Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri-ja urheiluliitto, SAKU ry vastaa Ammattiosaajan työkykypassin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä auttaa koulutuksen järjestäjiä sen käyttöönotossa.

– Kutsumme kaikkia työnantajia ja työelämäjärjestöjä mukaan yhteistyöhön tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia. Tulevan työnantajan osoittama kiinnostus opiskelijan työkykyisyyteen ja hyvinvointitaitoihin on paras porkkana erityisesti nuorille omasta työkyvystä huolehtimiseen. Kannusta opiskelijaa siis työkykypassin suorittamiseen ja hyödynnä työkykypassia rekrytoinnin työkaluna, toivoo SAKU ry:n toiminnanjohtaja Saija Sippola.

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Ammattiosaajan työkykypassi, joka on osoitus kiinnostuksesta ja tahtotilasta työkyvystä sekä työhyvinvoinnista huolehtimiseen. Opintojen päämääränä on lisätä opiskelijan tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista opiskelujen aikana ja työelämään siirryttäessä.

Työkykypassin tavoitteena on, että tuleva ammattilainen ymmärtää työkyvystä huolehtimisen olevan osa ammattitaitoa ja jaksaa töissä paremmin. Osaamista hankitaan ammatin työkykyvalmiuksissa, terveysosaamisessa, liikunnassa, harrastuneisuudessa ja yhteistyötaidoissa. Taitoja opitaan useissa tutkinnon osissa, työpaikoilla sekä itseopiskeluna.

SAKU ry vastaa Ammattiosaajan työkykypassin ylläpidosta ja kehittämisestä sekä auttaa koulutuksen järjestäjiä sen käyttöönotossa.

Ammattitaitoon kuuluu työkyvystä huolehtiminen