Omilla ajatuksillaan voi paljon vaikuttaa tunteisiin, jotka taas vaikuttavat mielialaan. Jos on aamusta asti sitä mieltä, että päivä on huono, siitä helposti tulee huono. Omaa mielialaan pystyykin vaikuttamaan, kun vain oppii huomaamaan, miten paljon voimaa omilla ajatuksilla oikein on.

Omien ajatusten muuttamista voi opetella. Ajattelun taitoa voi kehittää tunnistamalla omia ajatuksia ja pyrkiä joka hetki tiedostamaan, mitä ajattelee ja miten se vaikuttaa omaan käyttäytymiseen.

Jos et halua lähettää tehtäväkorttia sähköpostitse, huomaathan, että voit myös tulostaa tai kopioida valmiin kortin.

Lähde:
Erkko & Hannukkala 2013, Mielenterveys voimaksi, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Mielen hyvinvointi -hanke, MIELI Suomen Mielenterveys ry & Keskuspuiston ammattiopisto

Mielen hyvinvoinnin voimavaroja kertyy, kun pitää huolta jaksamisestaan ja tekee niitä asioita, joista tykkää. Mielen hyvinvointia voikin edistää vahvistamalla sen suojatekijöitä. Suojatekijöitä ovat esimerkiksi

• Liikkuminen
• Hyvät kaverisuhteet
• Perhe ja ystävät
• Kivat harrastukset
• Koulussa käyminen ja opiskelu
• Itsestään tykkääminen
• Asioista puhuminen
• Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden ilmaiseminen
• Kyky ratkaista ongelmia ja vaikeita asioita
• Kyky uskaltaa ja osata hakea apua tarvittaessa
• Turvallinen kasvuympäristö

Mun Mieli -sovelluksen (voi maksutta ladata Google Playsta tai App Storesta. Tee sen jälkeen sovelluksesta yksityinen kysely. Sovellus esittää käyttäjälleen yksinkertaisia kysymyksiä arjen hyvinvoinnista: tunteista, ihmissuhteista, liikunnasta, tärkeistä asioista elämässä, unesta ja levosta, harrastuksista sekä ruokailusta. Saat tuloksena mielenterveyden kätesi (pdf), joka kuvaa sitä, mitkä osa-alueet vahvistavat ja suojaavat sinun mielen hyvinvointiasi.

Jos et halua lähettää tehtäväkorttia sähköpostitse, huomaathan, että voit myös tulostaa tai kopioida valmiin kortin.

Lähde:
Mielen hyvinvointi ja Mielen hyvinvointi -levittämishanke, Keskuspuiston ammattiopisto & MIELI Suomen Mielenterveys ry 01.03.2009 – 30.04.2014
Erkko & Hannukkala 2013, Mielenterveys voimaksi, MIELI Suomen Mielenterveys ry

Teet arjessasi toistuvasti valintoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiisi päivittäin. Valinnat osoittavat hyvin sen, mitä arvostat: mihin esimerkiksi käytät eniten aikaasi ja mitkä asiat jäävät tekemättä. Olisi tärkeää pohtia, miten nämä valinnat vaikuttavat omaan hyvinvointiisi.

Omia motiiveja valintojen takana kannattaa pysähtyä miettimään. Valintoja ohjailevat omat arvot tai joskus valintoja tehdään myös muita seuraamalla, kavereiden mielipiteiden mukaan tai ihan vaan tottumuksesta. Teetkö siis valintoja elämässä sen mukaan, mitä itse pidät hyvänä ja mihin suuntaan haluat elämääsi kulkea? Käytätkö aikaasi siihen, mikä vahvistaa hyvinvointiasi ja tuo sinulle hyvän mielen? Tutustu MIELI ry:n Valintojen viidakko -malliin.

Jos et halua lähettää tehtäväkorttia sähköpostitse, huomaathan, että voit myös tulostaa tai kopioida valmiin kortin.

Lähde:
Erkko & Hannukkala 2013, Mielenterveys voimaksi, MIELI Suomen Mielenterveys ry

Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että tunnistaa omat mahdollisuudet ja piirteensä sekä arvostaa niitä. Se ei tarkoita itsensä korottamista muiden yläpuolelle. Se on myönteinen, mutta samalla totuudenmukainen arvio itsestä. Terve itsetunto kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa, myönteisten kasvukokemusten avulla. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa itsetuntoaan. Itsetunto on usein erilainen eri elämän vaiheissa ja myös eri tilanteissa. Lue lisää itsetunnosta Mieli ry:n sivuilta. 

Hyvän itsetunnon tunnusmerkkejä ovat:

• tunne, että on hyvä monissa asioissa
• luottamus itseen
• itsensä arvostaminen
• omien ominaisuuksiensa perustavaa arvostamista
• oman elämän kokemista ainutkertaisena ja tärkeänä
• kyky arvostaa muita
• sosiaalinen joustavuus ja sopeutuvuus
• itsenäisyys oman elämän hallinnassa
• riippumattomuus toisten mielipiteistä
• kyky sietää epäonnistumisia ja pettymyksiä.

Jos et halua lähettää tehtäväkorttia sähköpostitse, huomaathan, että voit myös tulostaa tai kopioida valmiin kortin.

Lähde:
Erkko & Hannukkala 2013, Mielenterveys voimaksi, MIELI Suomen Mielenterveys ry
www.mieli.fi

Tunteet ovat ihmiselle tarpeellisia ja tärkeitä. Jokaista tunnetta tarvitaan. Ihmisen ei kuitenkaan pitäisi jumittua yhteen tunnetilaan tai joutua sulkemaan tunteet itsensä ulkopuolelle selviytyäkseen. Omia toimitapojaan, ajatuksiaan ja tunteitaan on hyvä pysähtyä kuuntelemaan ja tunnistamaan. Tunteitaan on hyvä oppia käsittelemään. Lue lisää tunnetaidoista MIELI ry:n sivuilta.

Tunnetaitoja tarvitaan monissa sellaisissa asioissa, joita teemme päivittäin. Joskus ne ovat kovan harjoittelun tulosta, joskus ne taas ovat jo lapsuudesta asti olleet meille ominaisia. Kaikkia näitä taitoja voi kuitenkin kehittää eri elämänvaiheissa ja koko elämän.

Voit miettiä tunteita MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Tunteiden vuoristorata -mallin avulla (pdf avautuu uuteen ikkunaan).

Tunnetaidot ovat osa mielen hyvinvointia ja niitä voi vahvistaa harjoittelemalla. Tunteet ovat sallittuja ja niitä voi opetella ilmaisemaan rakentavasti. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen rikastuttavat omaa elämää, helpottavat oloa ja auttavat ymmärtämään toisia ihmisiä. Lue lisää MIELI ry:n sivuilta siitä, miten tunnetaidot näkyvät arjessa.

Tunteet ovat jatkuvasti mukana ja ne ovat yksilöllisiä, kaikki eivät tunne samoissa tilanteissa samalla tavalla. Tunteiden tunnistaminen ei aina ole helppoa. Tiesitkö, että tunteiden alkuperäinen tarkoitus on ollut auttaa ihmistä selviämään hengissä?

Kun tunnistaa tunteensa ja oman käyttäytymisensä, niitä pystyy paremmin hallitsemaan. Kun pystyy sanomaan ääneen, mitä tunne itselle tarkoittaa, pystyy ymmärtämään niin itseään kuin muitakin ihmisiä. Esimerkiksi vihastuessaan voi miettiä, mikä tilanteessa itseä oikein suututti ja onko asia oikeasti niin iso ja tärkeä, että sen vuoksi kannattaa hukata energiaansa.

Jos et halua lähettää tehtäväkorttia sähköpostitse, huomaathan, että voit myös tulostaa tai kopioida valmiin kortin.

Lähde:
Erkko & Hannukkala 2013, Mielenterveys voimaksi, MIELI Suomen Mielenterveys ry

Mielen hyvinvoinnistaan huolehtiminen on olennainen osa oman työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämistä. Mielen hyvinvointia ylläpitävät niinkin yksinkertaiset asiat kuin ystävät ja perhe, kivat harrastukset sekä terveellinen syöminen, nukkuminen ja liikkuminen.

Mielen hyvinvoinnin voimavaroja kertyy, kun pitää huolta jaksamisestaan ja tekee niitä asioita, joista tulee itselle hyvä mieli ja olo.

Jos et halua lähettää tehtäväkorttia sähköpostitse, huomaathan, että voit myös tulostaa tai kopioida valmiin kortin.

Lähde:
Erkko & Hannukkala 2013, Mielenterveys voimaksi, MIELI Suomen Mielenterveys ry

Sosiaalinen verkostosi koostuu ihmisistä, jotka ovat sinua lähellä ja jotka ovat osa sinun elämääsi. Verkostoon kuuluvat esimerkiksi perhe, ystävät, sukulaiset, opiskelu- ja työkaverit. Jokaisen ihmisen sosiaalinen verkosto on erilainen ja se muuttuu elämän myötä. Esimerkiksi lapsuuden kaverit vaihtuvat uusiin, kun opiskelu- ja työpaikalla tapaa uusia ihmisiä. Ajan myötä toiset ihmiset muuttuvat läheisemmiksi ja toiset taas muuttuvat etäisemmiksi.

Kanssaihmisiltä saatu tuki vaikuttaa hyvinvointiimme. Kun saa tukea läheisiltään, se auttaa käsittelemään ja pääsemään yli monista vaikeista tilanteista. Läheiset ihmiset ovat voima, jotka kantavat yli monien haasteiden. Nyytin Elämäntaitokurssi® (linkki vie Nyyti ry:n sivuille)

Jos et halua lähettää tehtäväkorttia sähköpostitse, huomaathan, että voit myös tulostaa tai kopioida valmiin kortin.

Aivot reagoivat herkemmin kielteisille asioille. Tämä on ollut ihmislajin tärkeä selviytymiskeino: on tärkeämpi huomioida vaarat kuin ihailla sateenkaarta. Tästä syystä me herkemmin muistamme päivästä ne huonosti sujuneet hetket, mutta unohdamme ne mukavat hetket.

Ihmisen ei tarvitse jatkuvasti ilahtua kaikista asioista ja hymyillä. Kuitenkin aina kun on mahdollista, kannattaa aivoja ohjata huomaamaan arjesta kivoja juttuja. Kun harjoittelee huomaamaan tavallisesta päivästä pieniä hyviä juttuja, fiilis arjesta kohenee. Kun suhtaudut omaan elämääsi myönteisesti, auttaa se myös ongelmatilanteiden läpi.

Jos et halua lähettää tehtäväkorttia sähköpostitse, huomaathan, että voit myös tulostaa tai kopioida valmiin kortin.

Kiireen, elämäntilanteen ja huolten keskellä on hyvä opetella myös rentoutumaan. Rentoutuminen kannattaa, koska

• Se rauhoittaa ennen jännittävää tilannetta
• Se virkistää kesken hektisen päivän
• Se auttaa tunteiden ja ajatusten hallinnassa
• Se auttaa nukahtamaan.
• Kokeile jotain seuraavista kolmesta rentoutumiskeinosta.

A) Pikarentoutus kesken koulu- tai työpäivän

• Kun päivän aikana tuntuu, että kaikki stressaa ja käyt kierroksilla, kokeile hengittää hetken rauhallisesti.
• Hengitä syvään. Kun hengität sisään, kuvittele hengittäväsi sisään hyvää mieltä. Kun hengität ulos, kuvittele stressin virtaavan ulos mielestäsi uloshengityksen aikana.
• Toista viisi kertaa.
• Voit tehdä harjoituksen milloin vain, missä vain.

B) Rentoutus ennen jännittävää tilannetta:

• Voit miettiä ennen rentoutusta valmiiksi tilanteen, johon haluat rentoutuneessa tilassa keskittyä, kuten esimerkiksi ammattiosaamisesi näyttötilanne.
• Sulje silmäsi. Hengitä sisään ja ulos. Rentoudu.
• Kun olet päässyt rentoutuneeseen tilaan, kuvittele itsesi tilanteeseen, jota jännität.
• Käy läpi mielessäsi, kuinka tilanne etenee. Kuvittele, kuinka toimit itsevarmasti ja rennosti.
• Läpikäy tilanne muutaman kerran.
• Muutaman läpikäynnin jälkeen sinulla on aidossa tilanteessa apunasi muistikuva sujuvasta toimimisesta aidossa tilanteessa.

C) Jännittynyt vai rento?

Seuraavalla harjoituksella voit oppia tunnistamaan jännityksen ja rentouden välisen eron.

• Istu tuolilla jalat ja kädet alhaalla.
• Vedä keuhkot täyteen ilmaa.
• Jännitä itsesi kokonaan.
• Puhalla keuhkot tyhjiksi.
• Rentouta itsesi kokonaan.
• Huomaa ero jännityksen ja rentouden välillä.

Lähde:

Nyyti.fi sekä Nyyti ry:n Elämäntaitokurssin opas Nyytin Elämäntaitokurssi® (linkki vie Nyyti ry:n sivuille).