Kun seurailee keskustelua missä tahansa some-viestimessä, ei voi olla huomaamatta, miten jokaisen tekstirivin päähän on ilmestynyt hymiö. Myös tekstiviestit, pikaviestimet ja sähköpostit täytetään hymiöillä. Miksi? Onko ihmisten nykyään vaikeampi ymmärtää tunteita ja tarkoituksia rivien välistä, jos kaikessa oma mielipide ja tarkoitus pitää alleviivata erillisellä kuvalla?

Ei hymiöiden käyttämisessä sinänsä vikaa ole, mutta ajatuksiaan pitää osata välittää myös ilman niitä. Esimerkiksi työpaikoilla lähetettäviin sähköposteihin hymiöiden laittaminen saattaa olla asiatonta.

Oletko koskaan törmännyt siihen, että joku olisi loukkaantunut, jos olet käyttänyt väärää hymiötä tai unohtanut lisätä hymiön viestisi loppuun? Onko joku väärinymmärtänyt viestisi siksi, että olet kiireessä kirjoittanut viestin, jonka perässä ei olekaan keltaisena hymyilevää naamaa.

Työpaikalla pienillä asioilla on iso merkitys. Pieniä asioita, joilla on suuri merkitys:

Suhtaudutaan myönteisesti yhteistyöhön

• Jaetaan muille tietoa työpaikan yhteisistä asioista
• Autetaan toisia tarvittaessa
• Työelämässä voi myös syntyä ystävyyssuhteita, mutta niitä ei tarvitse syntyä – tärkeintä on, että kaikki työyhteisön jäsenet hyväksytään ja työpaikalla tullaan toimeen. Jokaisen työntekijä eli myös sinun toiminnallasi on vaikutusta työpaikan yhteishenkeen ja työssä viihtymiseen.

Suurella osalla työpaikoista järjestetään työyhteisön tai työtiimin yhteisiä ”virkistyspäiviä” ja ”työhyvinvointipäiviä”. Näiden tarkoituksena on tehdä yhteishenkeä ja työssä viihtymistä lisääviä asioita. Virkistyspäivät tuovat vaihtelua työvuoteen ja saavat työntekijät viettämään aikaa keskenään muutenkin kuin pelkissä työasioissa.

Netti mahdollistaa sen, että tieto ja toiset ihmiset ovat meitä lähempänä kuin aikaisemmin. Netistä löytää paljon asioita, jotka sen lisäksi, että lisäävät tietoa, voivat vaikuttaa meidän asenteisiimme ja ymmärrykseemme toisia ihmisiä kohtaan. Sosiaalinen media tuo ihmiset lähemmäksi toisiaan ja tekee esimerkiksi ihmissuhteiden luomisesta helpompaa.

Internetin tarjoamaa tietoa on hyvä oppia ymmärtämään ja kritisoimaan. Kaikkia asioita ei kannata viedä nettiin tai sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi kuvia on jälkeenpäin vaikea saada pois, varsinkin, jos niitä on jakanut julkisesti. On myös järkevää ajatella ihan työelämän kannalta, että millaisia asioita haluat itsestäsi netistä löytyvän. Lisäksi verkkoa ja sosiaalista mediaa käytetään monella tapaa hyödyksi myös rikollisessa toiminnassa.

Netillä on paljon hyviä ominaisuuksia ja siellä voi oppia valtavasti uusia asioita, tavata uusia ihmisiä ja muodostaa sosiaalisia verkostoja. Mutta sillä on myös haittapuolensa: siellä voi esiintyä nimettömänä ja kaikki tieto, mitä sieltä löytyy, ei ole aina luotettavaa. Netissä on myös helppo heitellä ikäviä kommentteja ja siellä kiusaaminen ja syrjiminen ovat helppoa piilossa nimimerkkien takana.

Netiketin pohtiminen ja noudattaminen auttavat ymmärtämään omaa ja muiden käyttäytymistä netissä. Sillä voi myös pohtia omien tekojensa ja sanojensa seurauksia toisiin, kaikilla esimerkiksi ei ole samanlainen huumorintaju kuin sinulla ja kaikkea nettiin lataamaansa ja kirjoittamaansa kannattaa pohtia kaksi kertaa.

Työpaikoilla työntekijöiden työhyvinvoinnista pidetään huolta muun muassa niin sanotulla työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. Se on työpaikan tarjoamaa toimintaa, jolla työantaja edistää ja tukee yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijä toiminta- ja työkykyä. Se voi tarkoittaa työntekijöiden työnkuormituksen säätelyn lisäksi virkistyspäiviä, tykypäiviä, erilaisia liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tarjoamista tai muuta työhyvinvointia ja työkykyä tukevaa toimintaa. Työkykyä ylläpitävä toiminta kehittää henkilöstön työkykyä ja terveyttä sekä työpaikan toimivuutta, työilmapiiriä ja työmotivaatiota.

Toiminnalla on myös se merkitys, että se tukee parhaimmillaan työntekijän työssä jaksamista ja työkyvyn säilymistä. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Töissä saattaa tulla vastaan hankalia vuorovaikutustilanteita, joissa omat tunteet tulee pintaan tai joissa on hankala tietää, miten asiaan reagoisi tai kommentoisi. On myös hyvä oppia ilmaisemaan itseään sillä tavalla, että väärinymmärtämisen mahdollisuus on mahdollisimman pieni.

Minäviestin opetteleminen auttaa ilmaisemaan omia ajatuksiaan niin, etteivät ne aiheuta vastapuolessa puolustautumista, loukkaantumista tai väärinymmärtämistä. Minäviesti tarkoittaa sitä, että kuulijalle puhutaan minä-muodossa. Tällaisella lauseelle ei tyrmätä heti toisen ehdotusta, mutta samalla kuitenkin tuodaan esille oma mielipide.

Esimerkkejä minäviestistä:

• ”Ilahduin tosi paljon, kun…”
• ”Oli tosi mukavaa…”
• ”Joudun valitettavasti perumaan, koska olen menossa…”
• ”Mielelläni lähtisin, mutta…”
• ”Hyvä idea, mutta minun mielestäni…”

Toimit työyhteisössä yhdessä työkavereiden, esimiehen ja asiakkaiden kanssa. Tarvitset työssäsi päivittäin yhteistyötaitoja.